Agricolan päivää vietetään 9.4.
 

Tuhat suomalaista -tutkimus:

Lukeminen ehkäisee syrjäytymistä ja lisää onnellisuutta 

 
 
varit-01.jpg
 

Lukeminen ehkäisee syrjäytymistä ja lisää yksilön onnellisuutta Suomessa. Kehittyvissä maissa lukutaito edistää tasa-arvoa ja naisten oikeuksia, selviää Suomen Pipliaseuran teettämästä tutkimuksesta*, johon vastasi tuhat suomalaista. 

Tutkimukseen osallistuneilta suomalaisilta kysyttiin internetpaneelissa heidän arvioitaan lukutaidon merkityksestä Suomessa ja kehittyvissä maissa sekä tietoja heidän omista lukutottumuksistaan. Tutkimuksen toteutti IROResearch Oy. 

 

Suomessa lukeminen lisää ymmärrystä

Vastaajista 89 % katsoo, että lukeminen ehkäisee syrjäytymistä ja luokkaerojen kasvua Suomessa, ja 85 % arvioi sen lisäävän yksilön onnellisuutta. 70 % vastaajista on sitä mieltä, että lukeminen vähentää myös rasismia. 65 % katsoo lukemisen ehkäisevän koulukiusaamista, ja 59 % arvioi lukemisen vähentävän köyhyyttä Suomessa.

Vastaajista puolet (51 %) kertoi lukeneensa kokonaisen kirjan viimeisen kuukauden aikana. Heistä vähiten eli 35 % on nuoria 18-24-vuotiaita.

 

Kehittyvissä maissa lukutaito edistää tasa-arvoa ja naisten oikeuksia

Vastaajien suuri enemmistö 89 % on sitä mieltä, että lukutaidon paraneminen lisää naisten tasa-arvoa ja oikeuksia kehittyvissä maissa.

86 % katsoo, että kehittyvissä maissa sairauksia voidaan ennaltaehkäistä kehittämällä lukutaitoa ja että lukutaito siten parantaa terveystilannetta. Kolmanneksi merkittävin vaikutus lukutaidon yhteydellä on suvaitsevaisuuteen ja rauhaan: 75 %:n mielestä lukutaito lisää suvaitsevaisuutta ja mahdollisuutta rauhaan.

 

Tiedonhalu suurin syy lukea vapaa-ajalla

Suomessa sekä naisilla että miehillä suurimmaksi syyksi omaan lukemiseen vapaa-ajalla osoittautuu tiedonhalu. Sen ilmoitti motiivikseen yhteensä 37 % vastaajista. Tiedonhalu näyttää liittyvän tiedonsaantiin itselle kiinnostavista ja hyödyllisistä asioista, ei niinkään uutisiin tai tapahtumiin.

Naisilla motiivien kakkosena on lukemisen kokeminen rentouttavana ja rauhoittavana (34 %) ja kolmosena se, että lukeminen on viihdyttävää ja vastaaja pitää lukemisesta (30 %).

Miehet näyttävät lukevat hieman naisia enemmän ajankuluksi ja ajanvietteeksi – tämä nousi heillä motiivien kakkoseksi (22 %). Kolmantena syynä oli samoin kuin naisilla, että lukeminen on viihdyttävää ja vastaaja pitää lukemisesta (18 %).

 

Nuoret lukevat vähiten kokonaisia kirjoja

Vastaajista puolet (51 %) kertoi lukeneensa kokonaisen kirjan viimeisen kuukauden aikana. Heistä naisia oli 56 % ja miehistä 46 %.

Nuorimmasta ikäryhmästä eli 18–24-vuotiaista kokonaisen kirjan oli lukenut 35 %, kun vanhimmalla ikäryhmällä eli 65 täyttäneillä vastaava luku oli melkein kaksinkertainen eli 63 %. Viimeisen vuoden sisällä kokonaisen kirjan ilmoitti lukeneensa 24 % vastaajista. 

Myös koulutus vaikuttaa lukemisen määrään vapaa-ajalla. Perus- tai ammattikoulun käyneistä kokonaisen kirjan kuukauden sisällä oli lukenut 40 %, kun yliopiston tai korkeakoulun suorittaneilla vastaava luku oli 69 %. Kiinnostus lukemiseen nousi tasaisesti sen mukaan, miten kouluttautunut vastaaja oli.  

Kirjan lukemisen lisäksi kysyttiin keskittyneestä lukemisesta digilaitteilla, kuten puhelimella ja tabletilla. Vastaajista 58 % sanoo lukevansa päivittäin tai useita kertoja viikossa artikkeleita tai muita pitkiä tekstejä digilaitteelta. Noin kerran viikossa digilaitteelta lukee 14 % ja harvemmin kuin kerran kuukaudessa tai ei koskaan 21 % vastaajista.


TUTKIMUSTIEDOT
*Tuhat suomalaista -tutkimus: Lukeminen ja lukutaito. IROResearch Oy:n valtakunnallinen internetpohjainen kuluttajapaneeli 30.1.–7.2.2019

Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali n. +- 3,2 %-yksikköä. Tutkimusaineisto validoidaan henkilön ja annettujen vastausten suhteen. Validointi tapahtuu vertaamalla paneelihallintajärjestelmän ja vastausten taustatietoja keskenään, analysoimalla annettuja vastauksia, lomakkeen täyttöastetta sekä erinäisin loogisuustarkistuksin.